Sanaton olo ja samalla semmonen olo, että sukka irti samantien, kortit pöytään, se ei pelaa joka pelkää.
- jenska
Sanaton olo ja samalla semmonen olo, että sukka irti samantien, kortit pöytään, se ei pelaa joka pelkää.
- jenska
Mulla oli hemmetin hyvä idea mitä kirjoittaisin.
Miehet - ahh, aina niin ihana aihe. Kuitenki joku pieni osa minusta huusi, että ei älä kirjota niin. No jätänpä sitte kirjottamatta.
Olisin jopa voinut verrata miehiä pikkulapsiin ja käyttää esimerkkinä mun suurta hoivaamisen halua. Jätänpä senki sitte tekemättä.
Jokatapauksessa minut noiduttiin ( voiko sitä siksi sanoa?) viikonloppuna. Olin vaivautunut, todella vaivautunut tämän naisen sanoista, koska hän osui ihan nappiin ja näki musta kaiken. Olin kuin karvaton märkä koira, siisti vertauskuva, tyhmä virnistys naamalla. Vaivauduin niin suunnattomasti, että jos tilanne olis ollu eri. Olisin varmaa juossut pois :D kovaa. Kasvot varmaa muistutti väritykseltään paloautoa.
Yritin jopa väittää, että eeeei ei se noin ole. No kyllä se vaa on niin. Ei sille voi mitään.
Nyt oon saanu kouluasiat jonkinlaiseen järjestykseen. Kahden vuoden päästä pitäis saada lakki päähän. Ihanaa, kun on opettajia ja rehtori jotka haluaa joustaa ja auttaa mua saamaan tää urakka loppuun. Iso kiitos ja kumarrus kaikille jotka auttaa mua koulujutuissa, kun tää talvi ja sen kylmyys tekee mun olemisesta niin vaikeaa. En kumminkaan jaksa kerätä sääliä tällä, turha surra tää on vaa elämää. Nyt on kumminki suunniteltu jo pitkälle ja tää vaatii ny enää mun panoksen.
Mä en voi käsittää hermoilua, oman navan "hyväilyä" enkä muiden asioihin puuttumista. Okei oon tasan kerran tänä vuonna puuttunu toisten asioihin. Pidin kyllä ihan moraalisesti oikeana tekona.
Tuo oman navan hyväily. Okei, mä otan muut aika paljon huomioon aina. Tiiä si onko se hyvä vai huono asia, oon tähä asti pitäny sitä hyvänä asiana. Nyt oon kumminki ehkä muuttanu mieltäni. Pitäskö munki alkaa vaa miettii omaa persettäni kaikissa päätöksissä ja valinnoissa. Ja alkaa yhtälailla vaa käyttää hyväksi ihmisiä ja olemaan ystävä niille joista on mulle eniten hyötyä. Si ku niistä ei oo mitää hyötyä, si ko mä en niitä tarvi nii vitunkaa väliä siis mitä si. Mun mielestä joitaki asioita pitää oppia unohtamaan ja antamaan anteeksi. Hermoilu ja tuollanen kiukkuaminen ei auta mitään. Sodan haastaminen ei auta mitään. Ja jos mulle on jollain tapaa vihanen nii ois kiva jos siitä tulis puhumaan, eikä vaan pitäis itellää tai pahimmassa tapauksessa jakais muille tätä kovaa informaatiota siitä, että mäki oon vaa ihminen.
Tuollset oman navan hyväilijät on kaikista pahimpia ihmistyyppejä. Ei en ite pystyis olla sellanen. En oo edes ketää miestä käyttäny hyväksi rahallisesti tai muutenkaan. En osaa edes ajatella niin kierosti.
Mulle tuumas eräs herrashenkilö että, "Sun kanssa on varmaa siksi mukava jutella koska oot varmaa se 1 nainen miljoonasta naisesta joka osaa ajatella aivoilla. Jos et olis fiksu, niin en mä istuis täs juttelemassa sulle."
Kiva ko joku on huomannu muutaki ko sen leveen pepsodent hymyn, isot tissit ja suuren kaula-aukon :D
Näin lämpimästi pohdiskellen alko tää viikko. Oon viikonlopun jäljiltä väsynyt mutta elämä on ihanaa jne... :D
Rakkaudella... - JENNA
Hieno päivä takana. Kaikki kiireellinen hoidettu pois alta. Maanantaina paluu arkeen tän monen viikon hölläilyn jälkee. Vaikka tää on ollu välillä kaukanaki hölläilystä.
Ilta menee taas nätisti Väiskissä.